Tänään aamusta tuli kodittomaksi kaksi koiraa sekä kaksi kissaa. Heti eläimet nähtyämme tiesimme, että tänään lähdetään lääkärille. Kissat olivat kohtalaisen hyvässä kunnossa. Korvapunkkeja niillä oli. Koirat sen sijaan olivat kamalimpia pitkiin aikoihin. Koirista nuorempi, noin 4-vuotias oli muuten kunnossa, mutta sen kynnet olivat arviolta kaksi senttiä liian pitkät.
Vanhemman, noin 8-vuotiaan, pienikokoisen koiran silmiinpistävin ongelma oli sen korvat. Ne olivat niin pahoin huopaantuneet, että koira ei voinut liikkua normaalisti. Korvat laahasivat maata, olivat kosteat ja täynnä kaikkea mitä niihin oli matkan varrella tarttunut. Koiran kieli pilkisti suusta, suu myös haisi pahalle ja vatsa vaikutti turvonneelta. Soitimme lääkäriin ja onneksi saimme mennä sinne saman tien.

Lääkärissä koirat rauhoitettiin ja pääsimme tutkimaan niitä kunnolla. Nuoremman koiran kynnet leikattiin nätin lyhyiksi, sen tuuhea turkki kammattin ja selvitettiin takuista. Vanhemman koiran korvatakut ajeltiin. Kun siirryttiin hoitamaan koiran suuta huomattiin sen olevan lähes hampaaton sekä jäljellä olevien hampaiden olevan täysin mätiä. Loppujen lopuksi hampaita jouduttiin poistamaan niin, että hampaita suuhun jäi vain neljä kappaletta, jotka nekin luultavasti joudutaan myöhemmin poistamaan. Koiralle hampaiden poisto oli varmasti helpotus sillä ne ovat olleet käyttökelvottomat ja varmasti hyvin kipeät jo pitkään. Lääkäri kuunteli koiran sydäntä ja totesi sen vialliseksi.
Kissat rokotettiin, ne saivat loishäädöt ja niiden korvat puhdistettiin huolellisesti. Lisäksi kolli kissa kastroitiin. Koiria ei huonon kunnon takia voinut rokottaa, mutta nekin saivat loishäädöt. Vanhempi koira sai antibioottikuurin suun ja korvien vuoksi, nesteenpoisto- ja sydänlääkkeet sekä erikoisruokaa.
Kaupungin pieneläinklinikan lääkäri ja hoitaja joutuivat jälleen jäädä ylitöihin meidän hädän vuoksi.
Kiitokset Tiinalle ja Pialle!

Nyt koirat saavat rauhassa toipua ja opetella elämään koiran elämää. Uusiin koteihin ne voivat lähteä vasta kun ovat täysin parantuneet ja kun lääkkeistä on tullut osa arkipäivää.

Abin pennut ovat kasvaneet ja kehittyneet hienosti, kaikki paitsi Whiskey. Se on muita puolet pienempi ja sille on alettu antamaan lisäruokaa pullosta. Asiat eivät silti sen kohdalla tunnu sujuvan. Se ei haluaisi syödä ja se on jatkuvasti tyytymätön oloonsa. Abi hoitaa sitä normaalisti, mutta pentu vain on kokoajan väsynyt. Lääkärin kanssa on keskusteltu. Nyt ei muu auta kuin jatkaa hoitamista ja seurata tilannetta.